Tänään juhlitaan YK:n maaseudun naisten päivää. Tällä päivällä YK haluaa muistuttaa meitä siitä, kuinka suuri vaikutus naisilla on omiin yhteisöihinsä ja ympäristöihinsä.
Â
‘’Maaseudun naisten päivänä halutaan huomioida heidän tärkeä roolinsa ja aikaansaannoksensa maataloudellisen ja syrjäseutujen kehityksen edistämisessä, ruokaturvan parantamisessa ja taistelussa syrjäisten seutujen köyhyytta vastaan. Riippumatta siitä, tekevätkö he työtään kehittyneissä tai kehittyvissä maissa, he pitävät huolta työnsä ohella huolta perheyhteisön tärkeistä toimista, joutuvat alkuperäiskansojen tilanteessa myös taistelemaan näihin kohdistuneita ennakkoluuloja vastaan, ja pyrkivät luovasti ja innovatiivisesti tuottamaan elantoa perheelleen niin perinteisin kuin myös joustavasti työskennellen monipuolisesti eri maatalouden ja teollisuuden aloilla. Heille kuuluu suuri kiitos yhteiskuntiensa hyvinvoinnista, ja sellaiseksi myös tämä päivä on tarkoitettu.’’ -Yhdistyneiden kansakuntien julistus, 18.12. 2007
Vaikka Oulu ei ole ollut maaseutualuetta noin kolmeensataan vuoteen, ei maaseutu ole kovin kaukainen käsite pohjanmaalaiselle kaupungillemme. Lisäksi monet Oulun suurnaisista ja vaikuttajista ovat tulleet vaatimattomimmista oloista, ja nousseet tietoisuuteen aloitettuaan uransa täällä.
Maaseudun naiset ovat muokanneet Oulua ja sen tarinaa, kulttuuria ja ilmapiiriä, kauan ennen kuin kaupungistamme kasvoi pohjoisen sykkivä kasvukeskus. Tänään sukellamme historiaan ja tutustumme niihin naisiin, jotka ovat mullistaneet Oulun historiaa omilla tavoillaan.
Sara Waclin ( Sara Elisabeth Wacklin, 1790-1846) kirjailija, Oulun tyttökoulun perustaja
Sara Wacklin oli 1800- luvun Oulussa tunnettu kirjoittaja ja kansankynttilä. Wacklin tunnetaan tyttökoulujen kehittäjänä Suomessa, ja elämänsä aikana hän johti kuutta tyttökoulua ympäri Suomea. Wacklin matkusteli paljon Euroopassa, ja toi ulkomaiden vaikutteita sekä oppejaan Suomeen. Wacklin oli myös ensimmäinen suomalainen nainen, joka suoritti opettajattaren tutkinnon Pariisin Sorbonnen yliopistossa vuonna 1836. Wacklin tunnetaan myös oululaisena kirjailijana, ja parhaiten tunnettu teoksensa on Sata muistelmaa Pohjanmaalta (1844). Sara Wacklinin elämään voi tutustua Pohjois-Pohjanmaan museossa Oulussa.
Ebba Lavonius (1850-1927) Solms-Braunfelsin prinsessa, syntynyt Oulussa
Ebba Lavonius syntyi Oulun läänin kuvernöörin tyttäreksi, mutta yleni sittemmin prinsessaksi avioiduttuaan saksalaisen prinssin Albrecht zu Solms-Braunfelsin kanssa. Ebban elämä on oikea prinsessasatu ja menestystarina, ja tietenkin tähän menestykseen vaikutti Ebban kielitaito, määrätietoisuus ja kyky menestyä itsenäisesti Euroopan hienostopiireissä. Tavattuaan Albrechtin Wiesbadenissa keväällä 1889 ja avioiduttuaan hänen kanssaan Ebban elinpiiri vaihtui Reinilän residenssistä Braunfelsin linnaan lähelle Frankfurtia, vaikka pariskunta eleli lähinnä Villa Somssissa. Ebban tarina on inspiroinut kirjallisuutta, mm. satukirjan sekä baletin.
Sisarukset Alcenius, Gustafva ja Mathilda
Sisarukset perustivat Ouluun 1882 käsityökoulun, Alceniuska Kvinliga Handarbetskolan. Käsityökoulun ohella Thunberin talo (nyk. Kaarlenhovi) toimi myös osittain asuimistona, ja talossa asuikin eräs Runeberg.
Alceniuksen sisarusten työn raivaamana Oulussa toimii yhä Oulun käsi- ja taideteollisuusoppilaitos.
Katri Antell (Catharina Henrika Antell, 1880-1924)
Raahessa syntynyt ja siellä leipuriuransa aloittanut Katri Antell muutti Ouluun 1880 vastavihityn puolisonsa kanssa, ja aloitti leivän myynnin Oulun torilla. Kilpailua riitti, sillä Oulun kunnalliskertomuksen mukaan vuonna 1899 kaupungissa toimi 49 leipomoa Antellin lisäksi. Jotain erityistä kyllä Antellin yritystoiminnassa ja Katrin sinnikkyydessä oli, sillä Antell Oy on yhä tunnetuimpia oululaisia yrityksiä, melkein 140 vuotta myöhemmin.
Nanny Lilius, Oulun yhteislyseon johtajatar 1920-30-luvulla
Lilius oli Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun toinen perustaja ja johtajatar. Johtajuuden rinnalla hän opetti ranskaa, ruotsia ja ajoittain saksaa, mutta hän oli myös suuntautunut nuorsuomalaisuuteen. Lilius opiskeli opettajaksi Sveitsissä ja täydensi koulutustaan Helsingin yliopistossa. Nanny Lilius oli Oulussa yhteiskunnallisesti valveutunut ja kansainvälinen kultturelli nainen, ja suomalaisen kulttuurin tukijana hän oli perustamassa Kustanneosakeyhtiö Kalevalaa.
Fanni Luukkonen, (1882-1947) Opettaja ja Lotta Svärd -järjestön johtaja
Oululainen Luukkonen valittiin Lotta Svärdin piirinjohtajaksi 1921. Sisukkuutensa, johtajaluonteensa ja ahkeruutensa ansiosta hän yleni keskusjohtokunnan jäseneksi 1925. Fanni Luukkonen oli ensimmäinen nainen, jolle myönnettiin ensimmäisen luokan vapaudenristi. Vapaudenristin myönsi hänelle marsalkka Mannerheim 1940. Fanni perheineen asui Kiikelin saarella Oulun edustalla, ja kuoltuaan hänet haudattiin Iihin sukuhautaan.
Maria Silfvan ( Maria Elisabeth Silfvan-Westerlund, 1802-1865)
''Suomen ensimmäiseksi näyttelijättäreksi'' kutsuttu Maria Silfvan asui Oulussa aviomiehensä Carl Wilhelm Westerlundin, Westerlundin Salongin omistajan kanssa. Näyttelijänuran Silfvan aloitti Turussa, mutta jatkoi yhtä loisteliaasti Oulussa johtajattarena ja näyttämötaiteen pioneerina.
Lähteet ja luettavaa: